Päätepysäkillä, kesänyssen matka on matkattu. Paljon uutta kokemusta tuli, vanhojakin opittuja asioita ravisteltiin matkana aikana. Mietin matkalla koettuja asioita taannoin kävelyllä Seitsemisen poluilla. Polulla kävellessä tuli mieleen tämän kesäkurssin annit. Matkalla kesänyssen kyydissä oli mukava olla. Kurssimateriaalia oli vähintäänkin riittävästi.

Polulta pitkospuille

 

Kurssilta jäi tunteena käteen se että kurssilaista opastettiin polulle, josta oli raivattu isommat kivet ja polulla kasvaneet puut oli kaadettu vaikeuttamasta kulkua. Kantojen vuosirenkaista pääsi kurkistamaan pohjatiedon lähteille, mistä löytyvät perusteet oppimiseen. Seikkailu jatkuu, polku on tasainen kulkea.

Arki iski kesän loppumisen myötä vastaan pahastikin. Aikapula iski vastaan, vaikka kuinka yritti sitä kampittaa. Päätepysäkille tulin hieman toisten perässä. Matkasta sain irti hienoja kokemuksia. Lisäksi tämä oli ensimmäinen puhtaasti virtuaalinen opintokokonaisuus. Koin toteutuksen oikein positiivisena ja uskon että tällä tavalla voi oppia asioita vallan mallikkaasti.

Kiitos mukavasta matkasta!

 

Viikko vapun jälkeen

Toukokuussa kesän tuloa odotellessani katselin ikkunasta lumista maisemaa. Olin hiljattain tullut valituksi opekoulutukseen ja sain tiedon, että minulla olisi mahdollisuus suorittaa kesäopintoja ennen varsinaisen koulutuksen aloitusta. Päätin tarttua mahdollisuuteen ja ostaa lipun kesänyssen kyytiin. Nysse starttasikin matkaan heti toukokuun puolivälin jälkeen. Lipunostopäätökseeni vaikuttivat matkan ajankohta, matkaan käytetty aika sekä reitti. Saatoin jo kesällä ottaa pienen varaslähdön ennen varsinaisesti elokuussa alkavia opeopintojani ja ennen kaikkea – tämä kaikki oli mahdollista mobiilisti.

Koko kesän jatkuneella matkalla nysse kuljetti minut ajattelemaan opettajuutta useista eri näkökulmista. Matkan reitti ja kesto oli heti alusta alkaen tiedossani. Matkavauhtikin oli minulle sopiva ja minun oli mahdollista paneutua kesänyssen ja kanssamatkustajien tarjoamiin oppeihin ja näkemyksiin vaikka vasta auringon jo laskettua. Pysäkeille saavuttiin tasaiseen tahtiin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Pysäkin 6 vaiheilla tuli kuitenkin mutkia matkaan ja putosin kyydistä. Onneksi matkanjohtaja ja kuski olivat valppaita ja avuliaina huolehtivat matkasta pudonneet kyytiläiset mukaan matkaan aina päätepysäkille asti.

Matkalta minulle jäi mukaan uusia näkökulmia sekä paljon työkaluja, joita voin harkiten ottaa käytettäväksi myös omassa opetuksessani. Ennen kaikkea matka taidokkaasti tarjosi minulle mahdollisuuden tutustua digimaailman työkaluihin.

Vilkutus vielä koko matkaseurueelle ennen kuin hyppään kyydistä kohti uusia seikkailuja.

Kaikki puhuvat tänä päivänä oppimisesta verkossa. Kiristyvien resurssien aikana verkkokurssit ja -toteutukset nähdään ratkaisuksi moneen, ja sitä ne toki osittain voivat ollakin. Muuttuva opettajuus –kesänysse-verkkokurssi tarjosi aiheeseen hyviä näkökulmia jokaisen verkko–opiskelijan ja -opettajan pohdittavaksi. Tässä viisi pointtia omien havaintojen ja kurssin materiaalien pohjalta.

  1. Tutustuminen ja oman oppimisen tunnistaminen. Keille kurssi on suunnattu? Millaiset taustat kurssilaisilla on? Miten opin tai miten kurssilaiseni oppivat? Kykenenkö tai kykenevätkö he itsenäiseen työskentelyyn?
  2. Vertaiskokemukset. Verkkokurssilla saattaa olla mukana ihmisiä hyvin erilaisilla taustoilla. Olisi sääli jättää ammentamatta heidän kokemuksistaan ja asiantuntijuudestaan.
  3. Aikataulut ja deadlinet. Harva meistä tekee mitään ilman pientä patistelua. Kurssin tehtävien aikatauluttaminen sitouttaa mukaan.
  4. Läsnäolo. Vaikka ollaan verkossa, kurssi palvelee harvoin ilman vuorovaikutusta. Toisinaan verkkokurssi voi vaatia opettajalta paljon enemmän aikaa ja valmistautumista esim. palautetilanteisiin kuin perinteinen lähiopetus.
  5. Verkkokurssin pitää olla ajassa kiinni ja materiaalien katsottavissa ja luettavissa internetissä missä ja milloin hyvänsä.

 

Suosittelen kokeilemaan! Kesänyssen kyydissä näki ja koki monenmoista, joissa riittää opettajan työssä ammennettavaa hyväksi toviksi. Valmiiksihan tässä työssä ei tule – onneksi – koskaan! Pysytään siis rauhallisina ja keskitytään (e-)oppimiseen.

“Joskus onnistuu ja toisinaan oppii.”

 

Olipa mutkikas kesänyssen turnee mutta paljon jäi matkamuistoja taskuun tältä reissulta! Tämä kurssi vahvisti mukavuusalueelta poistumisen merkityksen kehittymisessä. Itselle jäi melko teknologiapainotteinen kokonaiskuva, johtuneeko sitten juuri sen epämukavuuden sietämisestä. Paljon erilaisia tehtäviä, vaihtuvilla työvälineillä -kyllähän se mukavasti piti kiinnostuksen ja motivaation koossa melkein koko matkan! En tiedä mitä viimeisellä pysäkillä tapahtui mutta siinä tipahdin ojaan. Olisiko töiden alku sekoittanut ja vienyt kaiken huomion…

 

Kurssin aihealueet oli koottu mukavaksi jatkumoksi. Tehtävien paljastuminen vähittäin tuntui toimivalta. Tämän otan omaan käyttöön! Myös muita metodeja ja sovelluksia tulee varmasti muisteltua jatkossakin. Monipuolisuus toimii tälläisellä sisällöllä. Koska asioiden sisäistäminen vaatii ymmärtämisen lisäksi aikaa, on hyvä ettei tullut kiireen tuntua. Joskus viimetipassa toteuttaminen johtuu vain kypsyttelyn vaativuudesta. Nyt syksyn tullenkin täytyy muistaa pysähtyä katselemaan nähtävyyksiä. Täytyy antaa alitajunnan työstää, sopivasti kerraten.

Kiitos kuskeille ja kanssakulkijoille, opin paljon!

Opettajan muuttuva työ – kesänyssen kyydissä on ollut antoisaa matkustaa. Minulle tämä verkkokurssi oli toimiva tapa opiskella, opin paljon uutta ja sain uusia työkaluja opettajan työkalupakkiin.

Kurssilla pohdittiin opettajan muuttuvaa työtä ja opettajan muuttuvaa roolia. Some on tullut suureksi osaksi viestintää ja mielestäni opettajienkin tulee osata ainakin joltain osin ottaa some osaksi opetusta tai ainakin yhdeksi työkaluksi. Se kuinka paljon somea hyödyntää, on kiinni opettajan omasta kiinnostuksesta, arvomaailmasta ja jonkin verran myös opetettavasta aiheesta.

Kurssilla käytettiin monipuolisesti eri opiskelumateriaaleja, joista löysin hyödynnettävää tulevaisuudessakin. Kiinnostavimmaksi aiheeksi nostaisin tiimiopettajuuden ja itsetuntemuksen -osion. Oli mielenkiintoista tehdä persoonallisuustesti ja sen jälkeen pohtia itseään tiimin jäsenenä.

Kesänyssematkan myötä minulle heräsi kiinnostus itsekin oppia laatimaan laadukkaita verkkokursseja ja haluankin oppia lisää. Nyt kuitenkin pieni hengähdyshetki ja sitten viimeisen rutistuksen eli kehitystehtävän pariin opeopinnoissa. Niina kiittää matkaseurasta!

Jatkan hieman aiheesta verkko-opetus. Mielestäni hyvän verkko-opetuksen tulee olla hyvin jäsenneltyä. Opetuksessa tulee siis olla selkeät linjaukset ja jo alussa selkeästi esille kurssin päämäärä. Opetuksesta tulee ilmetä mitä oppilas oppii kurssin aikana ja mitkä ovat tavoitteet. Tavoitteiden tulisi olla realistiset ja tietenkin yhteydessä oppimiseen. Verkko-opetuksessa laatu korvaa määrän. Materiaalin tulee olla luotettavaa ja monipuolista. Materiaalia ei saa kuitenkaan olla liikaa. Verkko-opetuksessa tärkeää on, että materiaali tuodaan esille ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla. Myös tehtävänantojen tulisi olla selkeitä.Verkko-opetuksessa olisi hyvä olla jäsennelty aikataulu, jotta oppilaat pysyvät hyvin kurssilla mukana. Kaikkea ei ole järkevää tuoda heti näkyville oppilaille, sillä tehtävien ja materiaalin paljous voi aluksi uuvuttaa. Lähiopetusta tukee verkko-opetus, joten paras verkkokurssi on esimerkiksi muutaman lähipäivän sisältävä kurssi.

Olen esittänyt yllä muutamia pohdintoja liittyen hyvään verkko-opetukseen. Verkossa tapahtuu nykyään paljon asioita. Mielestäni on kuitenkin tärkeää opettaa ja itse tiedostaa erityisesti mitä verkosta hakee tai hyödyntää. Tietoa on niin paljon saatavilla, että myös aikuisoppilaiden voi olla vaikea sulattaa annettua tietoa. Opiskelijalle voi olla vaikeaa päättää mikä tieto on luotettavaa ja käyttökelpoista tai mitä ei kannata hyödyntää. Medialukutaitoa ja tiedon luotettavuuden arviointia tulisi siis mielestäni opettaa opiskelijoille myös aikuiskoulutuksessa. Teknologia menee nopeaan eteenpäin, tieto muuttuu ja päivittyy, joten opiskelijoiden voi olla vaikeaa pysyä luotettavan tiedon äärellä. Mitä hyödyntää ja mitä ohittaa?

Opettajuus, opettaminen on muutoksen kourissa. Uusi opetussuunnitelma ja sen mukanaan tuomat haasteet työntävät opettajia uusille urille, tekniikan maailmaan, yhä vahvemmin. Tulevat diginatiivit opiskelijat haastavat meidät käyttämään yhä enenevässä määrin tietotekniikkaa hyväksi opetuksessa.

Kurssilla muuttuva opettajuus hyppäsimme mukaan tutustumaan tähän muutokseen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Sen myötä olemme nähneet ja kokeneet monenlaisia tapoja kohdata nämä haasteet ja saaneet kopin monesta hankalalta vaikuttaneesta tehtävästä. Tahdon kiittää kurssin opettajia meidän ohjaamisestamme ja samalla matkaseuraani, kanssanne oli mukava kulkea tällä opin polulla ja kertomuksenne toivat mukanaan erilaisia näkökulmia opettajuuteen.

Aamun sarastaessa ja uuden päivän alkaessa olemme taas hieman valmiimpia kohtaamaan sen mukanaan tuomat haasteet.

Yksi ihmisen suurimmista löydöistä

ja mahtavimmista yllätyksistä on

keksiä se, että kykenee tekemään sen,

minkä pelkäsi mahdottomaksi.

positiivarit-

Joka mediassa ja paikassa hekumoidaan somesta ja verkko-opiskelusta. Taitaa olla uusi muotivillitys. Tuntuu että se, joka osaa, haluaa ja viettää eniten aikaansa somessa (=netissä) on kehityksessä mukana huipulla, tiedon ja taidon aallon harjalla ja muut tulevat matalilla mainingeilla perässä. Eräille se taitaa olla lähes tärkein asia elämässä. Entäpä ne, joilla on muutakin tekemistä vapaa-aikanaan, kuin somessa samoilu.

Somessa on paljon hyvää, kuten pysäkeillä saimme huomata. Mutta kyllä täytyy muistaa, että opettajan täytyy olla itse ammatillisesti ajan tasalla opettaessaan muita. Ryhmäopettajuudessa alan ammattitaito voi olla jaettuna moneen osaan. Jos opetus on sitä, että materiaali on verkossa ja samalla myös ammattitaito on vain verkossa olevassa materiaalissa, alkaa olla sama kuka aineita opettaa. Toimintatapa ei voi olla sitä, että joku alan ammattitaitoinen tekee materiaalit ja niitä opettaa kuka vaan.

Parhaimpaan tulokseen päästään, kun opettajalla on ammattitaitoa, halua ja mielikuvitusta jakaa sitä eteenpäin sekä lisäksi halua kehittää itseään. Ja kun tähän lisätään sopivat apuvälineet esim. some ja verkko-opiskelu, niin kyllä opiskelijalla on parhaat mahdolliset eväät oppimiseen.

Muistakaa olla vapaa-ajalla vapaalla

… sillä tietoa kyllä on. Opettajan muuttuva työ -kurssilla pohdimme opettajuutta. Miten opettajiin suhtaudutaan ja miten opettajia ja koulua kohdellaan mediassa? Miten teknologian muuttaa opettajuutta?

Verkko-opetus luo tasa-arvoa globaalisti. Emmehän me jää jälkeen täällä Pohjolassa?

Oivalsimme, että on olemassa yhteisopettajuutta – monta opettajaa samalla kurssilla. Oppimistekniikoiden kautta siirryimme teknologiaan. Jos koulu muuttuu hitaasti, niin teknologia uudistuu liiankin nopeasti. Uusi teknologia on tarjolla ennen kuin edellinen on hallussa. Sama ilmiö näkyy työelämässä ja yritysmaailmassa.

Mutta aikaa puuttuu meiltä oppijoilta. Ei ainoastaan uusien teknologioiden haltuunotossa, vaan myös uusien opetus- ja oppimismenetelmien hallitsemisessa. Koska kaikki muuttuu – myös koulumaailmassa – niin ammatillinen opettajakoulutus tähtääkin pohjimmiltaan ihmisyyden, tiedon ja opettajuuden pohtimiseen. Kun isot filosofiset käsitykset selkiytyvät itselle, niin tiedän paremmin, mitä tavoittelen. Ehkäpä sitten on helpompi valita myös opetusmenetelmä ja sopiva teknologia.

Tältä kurssilta sitä tietoa tuli. Ei ainoastaan hyvin sortatuista aineistoista ja linkeistä vaan myös toisilta kurssilaisilta. Kiitos kaikille!

socialmedia

Tanja Cappel CC BY-SA 2.0

Seisoin pysäkillä. Näin kiehtovan bussin, jolle päätin huiskuttaa. Tuon kyytiin tahdon mukaan, se pysähtyi. Nyssen kuljettaja oli ystävällinen, sain lipun mielenkiintoiselle matkalle. Nyt on pienen matkakertomuksen aika miten sometus ja opetus kulkevat käsi kädessä.

Muutos on väistämätön. Digitaalisuus ja teknologia valtaa opettajuuden alaa.   Opetus on muuttunut ja muuttuu edelleen. Erilaiset sosiaalisen median (some) välineet on otettava haltuun, jotta opiskelijoihin saa helpommin kontaktia ja heidän mielenkiintoaan saa viritettyä opetettavaa asiaa kohtaan. Sometuksen tulisi olla osa luontaista arkista kanssakäymistä, ei erillinen osa sitä. Sometus tarjoaa vapautta toimia ja tehdä asioita, kunhan toiminnalle määritellään raamit ja tarjotaan siihen sopiva määrä rakennuspalikoita.

Some on kuitenkin erottamattomasti läsnä nuorten maailmassa ja opetuksen on seurattava mukana. Miksi erottaisimme opiskelun ja vapaa-ajan toisistaan? Opetuksen on vaikutettava siellä missä tapahtuu kohtaamisia. Some rikastuttaa perinteistä opetusta ja tuo siihen nykyajan vaatimaa twistiä. Läsnäolo somessa välittää tunnetta, että myös opettajaa kiinnostaa maailma, jossa nuoret elävät ja opetus on toteutettu nykyaikaisin keinoin. Teknologian hyödyntämisen perustana on kuitenkin oma asenne, ja on siten valmis kohtaamaan muutoksen omassa toiminnassa ja ajattelussa. Some tarjoaa myös opettajille lukuisia kohtaamispaikkoja, joissa voi kohdata virtuaalisesti keskustellen kollegoitaan ja saada omalle ajattelulleen ja toiminnansuunnittelulle vertaistukea.

Hyppäämällä somenyssen kyytiin avautuu monia uusia ovia, joiden takaa raottuu mahdollisuuksia uusien opetuksen työkalujen käyttöönottoon. Älä siis epäröi huiskuttaa pysäkillä ja hypätä mukaan matkalle.